Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293012

RSS

 VIIMEINEN MARRASKUUTA
30.11.2018 17:03 | ikimummeli

Huh, huh, mikä keli tänään. Tihkua ja kova tuuli ja kissani Paavo ihan aamusta alkaen ulkona. Mikä niitä kissoja tällaisessa kelissä oikein viehättää??? No just äsken sain sen sisälle ja nukkumaanhan se meni niinkuin arvelin sen tekevänkin. Ruokakaan ei tainnut oikein maittaa.

Syöttikissa ei vielä ole tullut syömään. Eilenkin se tuli joskus kymmenen aikoihin muistaakseni. Se on niin pulleassa kunnossa, että kerta päivässä riittää ihan hyvin.

Käsitöitä olen tehnyt ahkerasti tänään, kun Paavo oli ulkona. Oli rauha tehdä. Aloitin jo ennen kymmentä ompelemaan ja ompelin ja neuloin jonnekin yhteen ja vähän ylikin, kahteen melkein.

Päikkärit otin välillä ja äsken söin ruokani ja nyt kirjottelen hetken aikaa ennenkuin jatkan ompelemista. 

Minulla on 12 liuskaa + reunaliuskat, yhteensä siis 14 liuskaa ensin ommeltavana ja sitten vielä pitkittäissuunnassa 12 saumaa virkattavana ja jos aikaa jää niin virkkaan vielä koko peiton ympäri pari kertaa. Voi olla että se pitää jättää. 

Täytyy sanoa, että kun peitto on tammikuun 10 luovutettu, olen onnellinen ihminen enkä enää tee näin suurta peittoa. Tämä on ensimmäinen näin suuri ja jää viimeiseksi.

Sukkia olen lähetellyt sinne tänne ja joistakin saan vähän rahaa ja joistakin en.

Ensi vuonna neulonkin sitten sukkia enimmäkseen ja ehkä jotain pientä kokeilua muutakin.

Siivoominen jäi taaskin. Parihuonetta imuroin uudella imurillani, mutta eihän se mikään huippuhyvä imuri olekaan, joten kyllästyin heti alkuunsa. No joulusiivouksen aion kyllä tehdä kuitenkin ennenkuin kutsun tänne ketään kylään.

Ensi viikolla pääsen pakkaseen laitettavia jouluruokia ostamaan. Joulu on meillä rauhallinen, kun vietetään sitä vain Paavon kanssa kahdestaan. Jos syöttikissa tulee syömään joulunaikana niin sekin saa kyllä herkkuruokaa. Paavolla se on sydän ja syöttikissalla varmaan jokin raaka liha.

Täytyy sanoa, että mitään mielenkiintoista ei nyt ole odotettavissa, koska kaikki aika kuluu ompeluksen kanssa. Mutta jos jaksatte niin lukekaa vaan miten edistyn.

Ensi vuodelle en aio tehdä sen suurempia suunnitelmia. Veljenpoikani täyttää tammikuussa 50 vuotta ja veljeni ensi syksynä sitten 80 vuotta. Näitä lähden juhlimaan Kirkkonummelle ja Helsinkiin, jos Luoja suo. Muuten on todennäköisesti luvassa hiljainen vuosi.

Jossakin vaiheessa kevättä hampaani juuri leikataan pois siten, että ien levitetään leikkaamalla ja juuri ronkitaan veke ja siihen laitetaan sitten muutama tikki. Varmaan kamalan kipee jälkeenpäin ja syöminen jää vähälle. Joskus maailmassa minulle jouduttiin kerran ikeneeseen laittamaan vain yksi tikki ja sitä särki kamalasti siihen saakka, kunnes tikki otettiin pois. Siihen loppui särky kuin seinään. Olisikohan nyt odotettavissa samanlaista. Kutsua leikkaukseen ei ole vielä tullut, mutta antibioottiresepti on kyllä jo annettu.

Kuntopyörää poljen varovasti aina silloin tällöin ja liukkailla varmaan vähän enemmän. Leikkaamattoman lonkan kohdalla polkeminen näköjään aiheuttaa nivuseen kipua joka polkaisulla, joten varovainen on oltava ja istuma-asennon pitää olla jämäkkä eikä siitä saa lipsua yhtään tai nivunen reagoi heti. Mutta polkea voi onneksi. Oikea leikattu lonkka alkaa parantua aika hyvin nyt - se kesti vaan kamalan kauan.

Huomenna alkaa joulukuu ja kohta vuosi jo vaihtuu. Aika kuluu nopeammin ja nopeammin. Välillä on sellainen tunne, että en ehdi eläessäni tehdä sitä kaikkea mitä haluaisin vielä tehdä. 

 


 - ikimummeli


Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kaksi plus neljä?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2018 ikääntyvän meno ja meininki - suntuubi.com